Muut rodut

Muut rodut

Minkälaiset hevoset Virossa asuvat? Viron hevosjalostus on hyvin monipuolinen tavoitteidensa kannalta. Vuoden 2017 syksyllä kuului tasavallan Maatalouden Rekisteri- ja Tiedotusviraston (Et: Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet) listaan yli 16 000 hevosta yli 100 eri rodusta. PRIA-rekisterin (31.10.2017 näytön) mukaan ovat yleisimmät hevosrodut Virossa seuraavat:

  1. Eestinhevonen, 3 869 hevosta, 28,3 % kokonaismäärästä,
  2. Eestin urheiluhevonen, 3 013 hevosta, 22,1 % kokonaismäärästä,
  3. Torinhevonen, 2 233 hevosta, 16,4 % kokonaismäärästä,
  4. Eestin ratsuponi, 1 120 hevosta, 8,2 % kokonaismäärästä,
  5. Trakehner, 846 hevosta, 6,2 % kokonaismäärästä,
  6. Eestin raskas vetohevonen, 542 hevosta, 4,0 % kokonaismäärästä,
  7. Shetlanninponi, 288 hevosta, 2,1 % kokonaismäärästä,
  8. Latvianhevonen, 207 hevosta, 1,5 % kokonaismäärästä,
  9. Hollanninpuoliverinen, 202 hevosta, 1,5 % kokonaismäärästä,
  10. Eestin miniponi, 142 hevosta, 1,0 % kokonaismäärästä,
  11. Arabianhevonen, 141 hevosta, 1,0 % kokonaismäärästä.

Eestinhevosen, eestin raskaan vetohevosen ja torinhevosen olemme kuvanneet jo muilla sivuilla. Ilmeisesti ovat sellaiset rodut kuten trakehner, shetlanninponi, hollanninpuoliverinen ja arabianhevonen kaikille hevosten ystäville jo hyvin tuttuja ja jos ei olekaan, niin niistä voi löytää paljon tietoa muualta. Haluaisin tässä kuvata lyhyesti vielä neljää muuta hevosrotua, jotka luetellaan meidän listassa ja jotka eivät ehkä ole kaikille kiinnostuneille niin tuttuja: ne ovat eestin urheiluhevonen, eestin ratsuponi, eestin miniponi ja latvianhevonen. Näistä kolme ensimmäistä ovat uudemmat Viron rodut, joiden kantakirjoja pitää Viron Hevoskasvattajien Seuran (Et: Eesti Hobusekasvatajate Selts) sijasta Viron Urheiluhevosten Kasvattajien Seura (Et: Eesti Sporthobuste Kasvatajate Selts). Latvianhevosen alla emme tarkoita latvialaista alkuperäishevosta, joka on eestinhevosen kaltainen perusrotu, vaan Latvian yleishevosta, joka on saatu arvokkaan jalostushistorian myötä.

EESTIN URHEILUHEVONEN

Eestin urheiluhevosen jalostusohjelman tavoite on saada urheilukilpailuissa käytettäviä hevosia, joka ovat fyysisesti ja psykologisesti hyvin suorituskykyiset. Niiden haluttu säkäkorkeus on vähintään 160 cm. Rodun siitoshevosiksi sopivat eestin urheiluhevosina rekisteröidyt hevoset, Virossa kasvavat täysi- ja lämminveriset hevoset ja tietyissä olosuhteissa myös näiden rotujen risteytykset muiden rotujen kanssa.

Eestin urheiluhevonen on muiden Euroopan urheilurotujen kanssa aika samanlainen niin jalostusperiaatteiden kuin geneettiseen koostumuksen puolesta. On jopa väitetty, että nykyään muodostavat kaikki eurooppalaiset hevoset, joiden jalostuspäämäärä on urheilullinen suorituskyky, yhden Euroopan urheiluhevosten rodun. Monet Euroopan urheiluhevosten jalostusohjelmat ovat periaatteiltaan hyvin liberaaleja – vanhempien rotujen jalostusohjelmiin verrattuna – ja sallivat suotuisten geneettisten komponenttien liikkumisen melko vapaasti, olivatpa ne sitten peräisin ahaltekhevosen, englannin tai arabian täysverisen, venäläisen trakehnerin tai minkä tahansa muun rodun hevosista. Koska monet urheiluhevosten kasvattajat, niin Virossa kuin muualla, lähestyvät jalostukselle juuri näin, ei olekaan Viron eikä muiden maiden urheiluhevosilla erityisiä ominaisuuksia, josta ne tunnistaa. Ainoa peruste jalostuksen onnistumisen arvioimiseksi on urheilullisten saavutusten kokoelma.

Koska hevosen funktio yhteiskunnassa on viimeisen 160 vuoden aikana (joka on melkein Torin Siittolan historian pituus) muuttunut paljon, ovat monet vanhojen hevosrotujen kasvattajat joutuneet muuttamaan alkuperäisiä jalostusohjelmia, mutta niiden rotujen tärkeys ihmisille on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Eestin urheiluhevosen kasvatuksessa ei ole tätä huolta: hevoskilpailut ovat edelleen suosittua ja kysyntää on hyville urheiluhevosille paljon. Jo tästä näemme eestin urheiluhevosen tärkeyden Viron hevoskasvattajille, että se on toiseksi suosituin rotu Virossa, vaikka on rotuna vain parikymmentä vuotta vanha. Ainoa rotu, jota Virossa on enemmän, on virolaisten rakas, alkuperäinen eestinhevonen.

EESTIN RATSUPONI JA EESTIN MINIPONI

Eestin ratsuponi ja eestin miniponi ovat uudemmat Viron hevosrodut, joka perustuvat eestin aboriginaalisen hevosen rodulle, kuten virolaiset rodut aina. Niiden jalostus on edennyt nyt niin pitkälle, että nykyään käytetään vain eestinhevosen tammoja, kun taas orit tulevat ulkomailta.

eestin ratsuponi
Eestin ratsuponin ruuna Sweet Dreams (Eeva Vahtrasin kuva)
Eestin ratsuponin jalostuspäämäärä on eestin urheiluhevosen päämäärän kaltainen: saada hevosia, joilla on hyvä suorituskyky ja jotka pystyvät saavuttamaan hyviä tuloksia poniurheilussa. Samanaikaisesti on jalostustarkoitus se, että eestin ratsuponi soveltuisi retkeilyyn ja myös lasten lemmikiksi. Tämän rodun jalostukseen sopivat kaikki ponit ja pienet poninkaltaiset hevoset, mutta suositeltavaa on käyttää connemara-, newforestin ja welshponeja ja saksalaisia, ranskalaisia ​​ja hollantilaisia ratsuponeja. Eestin ratsuponin toivottu säkäkorkeus on 148 cm ja vähemmän.

Eestin miniponin jalostuksen tavoitteena on saada ulkonäöltään söpö ja luonteeltaan miellyttävä lemmikki lapsille. Kuten Viron hevosrotujen jalostuksessa aina, on eestin miniponinkin tärkein rotukomponentti eestinhevonen, jota risteytetään enimmäkseen shetlannin- ja welshponien kanssa. Eestin miniponin säkäkorkeus on 120 cm tai vähemmän.

Eestin ponin – sekä ratsu- että miniponin – on oltava työnhalukas, rauhallinen, luottavainen ja ystävällinen. Halutuimmat jalostuseläimet ovat rauhalliset ja temperamentilta tasapainoiset, mutta samalla elävät, kuten eestinhevosen jälkeläisten kuulukin olla. Kun puhutaan miniponista, jonka päällimmäinen tehtävä on olla lasten lemmikki, on ystävällinen ja rauhallinen luonne vielä erityisen tärkeä.

LATVIANHEVONEN

Latvianhevosen jalostus alkoi samaan aikaan kun Virossa perustettiin Torin Siittola ja alkoi Viron vanhempien rotujen jalostus: se oli vuonna 1856. Torin Siittola oli alun perin latvianhevosen jalostuksessa myös merkittävä vaikutus. Latvianhevosen jalostuksessa on aikojen aikana ollut kolme eri suuntausta, josta aluksi olivat tärkeimpiä veto- ja vaunuhevosen suunnat, mutta nykyään on painopiste liikkunut tietysti ratsastukseen.

Latvianhevonen perustuu eurooppalaisten hevosten risteyttämisellä paikallisten, alkuperäisten hevosten kanssa, joka ovat eestinhevosen kaltaisia. Vuonna 1890 tehtiin ensimmäinen jalostussuunnitelma, jossa määriteltiin kymmenen eri eurooppalaista rotua, jota käytetään latvianhevosen jalostuksessa. Niistä tärkeimmät olivat hannoverin-, oldenburgin- ja vähäisemmässä määrässä holsteininhevonen. Kantakirja avattiin vuonna 1927 ja yleisen tunnustuksen sai Latvian hevosrotu vuonna 1952.

Latvianhevonen on lämminverinen hevonen, jonka säkäkorkeus voi olla 170 cm ja enemmänkin. Tämän rodun urheilullisimmat jäsenet painavat noin 600 kg, kun taas vedoksi sopivien latvianhevosten paino on noin 800 kg.

Kirjoittanut Kristjan Korsten | Lähteet: Viron Urheiluhevosten Kasvattajien Seura, Viron Tasavallan Eläinlääkintä- ja Elintarvikevirasto, sanomalehdet ”Maaleht” ja ”Postimees”, Wikipeedia ja muut | Viimeksi muutettu v. 2017 joulukuussa

Vielä Viron hevosroduista:
Eestinhevonen
Eestin raskas vetohevonen
Torinhevonen